Uusi, uniikki ruokapöytä, jonka Kim minulle nikkaroi

Hiphei… olen yltiöpäisen onnellinen uudesta ruokapöydästäni.

Se on kotimaista käsityötä, täysin uniikki, kauniin sävyinen, painava (siis todella painava), umpipuuta ja ah, niin niin ihana. Ja sen teki minulle taitava, perusteellinen ja niin vallan mukava Kim Käinby 1925:sta

Tähän asti melkein kaikki ruokapöytäni ovat olleet ”väliaikaisia” ja melko usein aikamoisessa kiireessä hankittu. Niin oli tuo edellinen, valkoinenkin pöytäni. Sen ostin nopeasti käytettynä viikkoa ennen ylioppilasjuhlia viime vuoden toukokuussa. Hyvinhän tuokin palveli, mutta koskaan se ei saanut mitään erityistä paikkaa minun sydämessäni.

Nyt minulla on ihan kokonaan ”custom made” pöytä, joka on tehty alusta loppuun minun omien mieltymysteni mukaan. Pituus ja leveys ovat juuri sitä, mitä halusin. Samoin tuo puukannen kaunis väri, jonka nimeksi tuli olki. Ja kuulemma juuri tämä kyseinen väri vaati erinäisen määrän pintakäsittelyjä, sävyillä ja ilman. Ja tiedättekö vielä mitä? Tuo pöydän kansi on yli 50 vuotta vanha. Ja se jos mikä lämmittää todella minun sydäntäni. 

Jos (kun) tulee päiviä, että tässä huushollissa on hieman huonot ruokatarjoilut, niin silloin meillä ruokailun sijaan tanssitaan pöydillä. Tämä kestää kuulemma senkin, joten ei huono juttu ollenkaan. Ja lopun aikaahan minä teen töitä tämän samaisen pöydän ääressä. Tänään olen sitäkin jo harjoitellut ja hymyssä suinhan tämä näyttää luonnistavan.