Keittiössä uusi diy – vitriini

Pitkästä aikaa olen taas sisustanut omaa kotiani. Inspiraatio iskee aika aika ajoin, jos olen käynyt jossain super-mageessa kodissa kuvaamassa tai – niinkuin tässä tapauksessa kävi – jos olen tarpeeksi kauan kuunnellut omien poikien saivartelua minun hienosta rullakko-hyllystäni (kliks), joka on ollut meidän keittiössä jo muutamia vuosia. Oli kuulemma nolo!

Niin tai näin, oikeastaan itsekin innostuin ajatuksesta luopua rullakosta ja jäin miettimään, minkä hankkisin tilalle ja miten saan kaikki olemassa olevat tavarat mahtumaan keittiöön, jonka kaapit ja laatikot ovat jo kutakuinkin täynnä. Jonkinlainen kaappi oli siis pakko saada tilalle. Ja enhän minä siitä rullakosta tietenkään kokonaan luopunut. Pojat iloisesti (vähän liiankin iloisesti) siirsivät sen varastoon odottamaan seuraavaa käyttötarkoitusta.

Järjestelmällisen epäjärjestelmällisesti aloin siis selaamaan myynnissä olevia käytettyjä kaappeja ja vitriinejä, joille voisin tehdä jotain hassunhauskaa— vaihtaa oviin lasit, sahata jalat pois ja nostaa seinälle, maalata tai muuten vain tuunata. Sopivassa kohtaa taas avasin suuni, sillä rakkaalta ystävättäreltäni löytyi tämä vitriini-kaunokainen, joka ei vaatinut kuin pientä listojen sahausta, maalaamista sekä seinäkannakkeiden ja kulmarautojen asentamista.

Pidän tästä ihan mielettömästi. Lasit vitriinin sivuilla antavat sille ihanan kevyen vaikutelman, samoin, kuin se, että se on irti maasta ja kiinnitetty seinälle. Vitriinin ylä- ja alareunassa kiertävät listat sahattiin vitriinin takaa pois, jotta sen sai seinään kiinni. Yläreunaan kiinnitettiin seinäkannakkeet ja alapuolelle lisäksi kulmaraudat tukemaan kaappia. That´s it!

Olin alunperin ajatellut maalaavani kaapin vain mattamustaksi, mutta koska kaikkia laseja ei saanut irti ja niiden alta jäi pilkottamaan hieman alkuperäistä, vaaleaa väriä, päätin lopuksi hioa kaappiin tuollaisen hieman kulutetun pinnan. Nyt valkoista näkyy sieltä täältä, melko tasaisesti ympäri kaappia.

Tässä muutama työvaihe vielä kuvin:

Tiedättekös, mikä tässä projektissa oli kaikista hauskinta – Se, että ystävättäreni on aikoinaan ostanut tuon kaapin minulta. Noin 15 vuotta sitten, kun pidin Tampereella omaa pientä sisustusliikettä.