Kallon majakalla

Minä uskon siihen, että meillä kaikilla on oma sielunmaisema.

Joillakin voi olla niitä monta.

Se on sellainen paikka, jossa meillä on hyvä olla, hengittää, ajatella, kuunnella, keskittyä ja rauhoittua. Siellä olo on tasapainoisempi, kuin ehkä muualla. Joillekin tuo paikka voi olla suurkaupunki, toiselle viljapellon laita, mäntymetsä tai oman kodin tupakeittiö.

Minulle merenranta on ehdottomasti yksi sielunmaisema. Ja jos valita saa, niin rannan pitää olla sellainen, jossa ei näy vastarantaa, vaan pelkkää aavaa merta. Siihen yhdistyy minulla vapaus, voima, tulevaisuus ja uudet mahdollisuudet. Se muistuttaa elämän arvaamattomuudesta, laajuudesta ja mittasuhteista. Ja niitä, jos mitä on välillä hyvä jäädä pohtimaan.

Tiedättekö, mikä on paras paikka tällaiselle sielunmaisemalle?

Pori.

Porissa on monta hyvää rantaa, missä raikas meren tuoksu ja aaltojen tasainen liike saa pulssin tasaantumaan. Eikä ole saaria edessä rajoittamassa näkymää. Yksi parhaista on Meri-Porissa sijaitseva Kallon majakkaranta. Reposaari on toinen, samoin kuin Yyteri, mutta Kallon sileäksi hioutuneissa kallioissa on jotain tuttua ja kaunista. Tykkään.

Ja täällä saattaa bongata kauniita auringonlaskuja, aina hieman erilaisia.