Ja uskokaa minua, kun sanon, että vaatii paljon paljasjalkaiselta porilaiselta myöntää tämä asia. Rauma ja Pori kun ovat vähän niinkuin Turku ja Tampere. Meillä on historiasta juontuva leikillinen viha-rakkaussuhde toisiimme. Ja olen kuullut, että raumalaisilla on porilaisista vähintään yhtä monta vitsiä, kuin meillä heistä. Yksi lempparini tulee tässä: Mikä on Rauman suosituin turistinähtävyys: Tienviitta Poriin.
No, leikki sikseen. Uskoisin, että Rauman suosituin nähtävyys on kaunistakin kauniimpi Vanha Rauma, Unescon yksi maailmanperintökohde Suomessa. Ja on Raumalla toinenkin maailmanperintökohde, pronssikautinen kalmistoalue, Sammallahdenmäki, mutta siellä minä en ole vielä käynyt. Vanha-Rauma puolestaan vetää aina puoleensa magneetin tavoin ja tällä reissulla kävin tutustumassa myös kauniiseen Poroholman purjelaivasatamaan ja lomakeskukseen.
Vanha Rauma on suurin yhtenäinen, hyvin säilynyt puutaloalue Pohjoismaissa. Ja sekös on ihanaa, kun kulman takaa löytyy aina uusia teitä ja kujia, joita kulkea ja ihastella. Mahtavinta on kuitenkin mielestäni se, että Vanha Rauma ei ole vain historiallinen nähtävyys vaan se on oikeasti toimiva, aktiivinen ja elävä kaupungin keskus, joka on täynnä kauppoja, museoita, kahviloita, ravintoloita ja koteja.
Poroholman purjelaivasatama on kaunis puistomainen lomakeskus meren äärellä. Siellä on leirintäalue, muutama kahvila ja ravintola, upea hiekkaranta sekä kolme kaunista, vanhaa purjelaivaa, priki Gerda, kuunari Kathrina ja kaljaasi Marita. Vähän paatista riippuen niitä pystyy vuokraamaan, niillä voi seilata tai niihin voi mennä ruokailemaan.
Minä pidän tästä kaupungista, mutta Rauman murre on jotain niin vaikeaa, että joudun tavaamaan meille turisteille tarkoitettuja, teksteillä varustettuja matkamuistoja moneen kertaan, enkä siltikään saa niihin minkäänlaista tolkkua. Ainoa, joka minun suussani taipuu on ”Ol niingon gotonas” ja sitä minä olen kyllä toteuttanut. Olen ollut kuin kotonani.
Löysin etsimäni. Monta kertaa olen aikonut lähteä, tälle omalle pienelle tutkimusmatkalle. Taas totesin: ensin piti mennä hukkaan, jotta löysi perille. …
Muutamia vuosia sitten olin lehdistötilaisuudessa. Istahdin erään herrasmiehen viereen, vapaaseen tuoliin, pienen pöydän ympärille. Hän, minua selkeästi sosiaalisempana ihmisenä, alkoi …
Terveiset Raumalta: Ol niingon gotonas
On se idyllinen.
Nostalginen.
Ystävällinen.
Ja ennenkaikkea kaunis.
Rauma nimittäin.
Ja uskokaa minua, kun sanon, että vaatii paljon paljasjalkaiselta porilaiselta myöntää tämä asia. Rauma ja Pori kun ovat vähän niinkuin Turku ja Tampere. Meillä on historiasta juontuva leikillinen viha-rakkaussuhde toisiimme. Ja olen kuullut, että raumalaisilla on porilaisista vähintään yhtä monta vitsiä, kuin meillä heistä. Yksi lempparini tulee tässä: Mikä on Rauman suosituin turistinähtävyys: Tienviitta Poriin.
No, leikki sikseen. Uskoisin, että Rauman suosituin nähtävyys on kaunistakin kauniimpi Vanha Rauma, Unescon yksi maailmanperintökohde Suomessa. Ja on Raumalla toinenkin maailmanperintökohde, pronssikautinen kalmistoalue, Sammallahdenmäki, mutta siellä minä en ole vielä käynyt. Vanha-Rauma puolestaan vetää aina puoleensa magneetin tavoin ja tällä reissulla kävin tutustumassa myös kauniiseen Poroholman purjelaivasatamaan ja lomakeskukseen.
Vanha Rauma on suurin yhtenäinen, hyvin säilynyt puutaloalue Pohjoismaissa. Ja sekös on ihanaa, kun kulman takaa löytyy aina uusia teitä ja kujia, joita kulkea ja ihastella. Mahtavinta on kuitenkin mielestäni se, että Vanha Rauma ei ole vain historiallinen nähtävyys vaan se on oikeasti toimiva, aktiivinen ja elävä kaupungin keskus, joka on täynnä kauppoja, museoita, kahviloita, ravintoloita ja koteja.
Poroholman purjelaivasatama on kaunis puistomainen lomakeskus meren äärellä. Siellä on leirintäalue, muutama kahvila ja ravintola, upea hiekkaranta sekä kolme kaunista, vanhaa purjelaivaa, priki Gerda, kuunari Kathrina ja kaljaasi Marita. Vähän paatista riippuen niitä pystyy vuokraamaan, niillä voi seilata tai niihin voi mennä ruokailemaan.
Minä pidän tästä kaupungista, mutta Rauman murre on jotain niin vaikeaa, että joudun tavaamaan meille turisteille tarkoitettuja, teksteillä varustettuja matkamuistoja moneen kertaan, enkä siltikään saa niihin minkäänlaista tolkkua. Ainoa, joka minun suussani taipuu on ”Ol niingon gotonas” ja sitä minä olen kyllä toteuttanut. Olen ollut kuin kotonani.
Voisit olla kiinnostunut näistä
Kruunuvuoren vanhat huvilat
Löysin etsimäni. Monta kertaa olen aikonut lähteä, tälle omalle pienelle tutkimusmatkalle. Taas totesin: ensin piti mennä hukkaan, jotta löysi perille. …
Oma koti Avotakan sivuilla
Muutamia vuosia sitten olin lehdistötilaisuudessa. Istahdin erään herrasmiehen viereen, vapaaseen tuoliin, pienen pöydän ympärille. Hän, minua selkeästi sosiaalisempana ihmisenä, alkoi …
Island hopping: Harakka ja Särkkä
#kesä #kesäsade #myhelsinki #islandhopping #harakka #särkkä #meri #mukava_kippari_löytynyt